Odottavan aika on pitkä

Pelästyin hiukan, kun Täplän kuva oli otettu esyn löytyneiden sivulta. Soitin sinne ja puhelimeen vastannut nainen tunnisti minut jo äänestä. "Kyllä se Täplä täällä on vielä, hyvin voi ja pitää hassua ääntään."

Huomenna Täplällä on edessä leikkaus ja eläinlääkärin tarkistus ja jos siellä todetaan mitään erityistä, meille soitellaan sieltä. Oli muuten hauska, että jopa Täplän kuva oli nimetty sillä nimellä, ja mukavat esyn naisetkin ovat meille ihan Täplästä puhuneet. Se vaan on niin Täplän oloinen. Sellainen asenne-neitonen.

Huomenna on myös meillä suuri valmistautumisen päivä, sillä jos kaikki menee hyvin, voisimme hakea Täplän kotiin jo torstaina. Sitä ennen on kuitenkin syytä tehdä suursiivous ja raivata esimerkiksi Mikin vanha rullatuoli roskiin tai jonnekin muualle keskeltä eteistä (istuinosan kangas on repeytynyt halki, kissa siihen ei ole koskenut, kunhan vanhuuttaan kulunut/räjähtänyt, toinen käsinoja on kerran lohjennut irti kun yksiössä asustaessamme siihen joskus nojasin päästäkseni pusutteluetäisyydelle). Vielä emme ole sitä raatsineet pois heittää, sillä jos toisen käsinojan järkyttävän tiukan mutterin irrottaisi ja ruuvit avaisi ja vaihtaisi päällikankaat, siitä saisi ihan hyvän tuolin, ja Hilukin on sfiihen hirveän kiintynyt, puskee sen säätövipuja ja makoilee sen päällä.

Odottavan aika on pitkä, mutta onneksi on musiikki. Nimittäin meidän tekemä musiikki. Me ei olla mikään hupibändi, eikä meidän musiikin ole tarkoituskaan olla hauskaa. Jos jaksaa ajatella, näistä biiseistä löytyy aika helposti se yhteiskunnallinen merkitys. Puhun nimittäin Koko Perheen Hupimusikanteista. Linkin takaa löytyy neljä meidän vastikään Mikin studiossa äänitettyä biisiä, joita haluaisin nyt levittää kuuleviin korviin.

Niitä me varmaan huomenna hoilataan samalla kun koitetaan siivota kaikki turha alta pois ja hakea Feliway-haihdutin seinään tupruttelemaan.

Kesäilyä ja ruokablogeja

Mökkeilty on nyt yhden yön verran, Täplä saapuu tänne (jos kaikki menee hyvin) ensi viikon viikonloppuun mennessä ja listastakin on tehty muutamia juttuja, kuten grillailu (29.9, grilliribsejä ja maissia ja makkaraa kera perunasalaatin), (kaura)piparit (30.6.) ja pilvien bongailu (28.6.).

Eksyin aivan ihaniin ruokablogeihin taas, kuten Open Café, jossa Ope tekee ihan mielettömiä kakkuja ja muita herkkuja, joilla sain taas selaimeen sen pari sataa välilehteä. Kinuskikissan sivuja en edes uskalla avata kuin täyteosastolta (voi miksei minulla ole edes hitusen verran rahaa ja joku hyvä syy tehdä kakkua?) ja Ewelyn's Cakeheaven, haluaisin jo ryhtyä suunnittelemaan häitäni! Menneessä blogipiknikissä (se kuulostaa niin kivalta, että pitäisiköhän ryhtyä kehittelemään omia reseptejä että voisin olla ruokabloggaaja itsekin) oli osallistuneena ainakin Sorsanpaistaja ja Sillä Sipuli -blogien väkeä, joiden ihania, kuolan kielelle saavia herkkuja vatsa muristen olen katsonut kateellisena. Haaveena kahvila -blogin ihanat herkut saavat minut toivomaan, että joskus tuollaiseen kahvilaan pääsisin ja Pieni Vispiläkauppa, linkitän teille suoraan himoitsemani Limetortun, jotta edes joku saisi sellaista tehtyä, kun minä en nyt siihen juuri kykene.

Taikokaa jostain rahaa meille käydä tässä kuussa linnanmäellä, Korkeasaaressa, ehkä päivän verran Kotkan meripäivillä tai jossain muualla meren ranta-kaupungissa (Kotkan kaikki hotellit muuten veloittavat meripäivinä erikoiskalliita hintoja, taitaa olla hurja turistisesonki, ovat myös melko ääriään myöten täynnä.) ja kerran ostaa jotain jäätelöautosta. Muuten me ei laskujen ja vuokran jälkeen päästä kuin lintsille, niin että ruokaan riittäisi tarpeeksi rahaa koko kuulle ja reilusti yli puolet listan jutuista, jopa vesipyssyt, täytyy jättää hankkimatta ja tekemättä.