Pitkä päivä

Tänään menimme merkitsemään Mikin isän maiden tonttien rajoja. Pitkävartisia saappaita ei riittänyt minulle, joten olin aina viimeinen ja seisoin rajapyykillä huutelemassa, josko miehet raivaavat linjaa metsässä oikeaan suuntaan (minä hölmö kun en tajunnut ottaa edes pitkävartisia sukkia kun oli niin kuuma ja pitkissä housuissa olisin vain läkähtynyt) ja kuljin sitten raivattua linjaa seuraavalle rajapyykille kärpästen maalitauluksi. Onnistuin silti saamaan pari naarmua kinttuihini, mutta oudoin on jonkin kasvin (ei nokkonen ainakaan) ja hyttysmyrkkysuihkeen aiheuttama suuri punainen läntti jalkaani, joka ei mennyt edes uidessa pois.

Miehet tekivät hurjan työn linjoja raivatessaan, ja Mikin isän mökkisaarella meitä odottaa lisää työtä, kuten puusavottaa. Nämä työt ovat tosi hyviä, kun meillä ei ole kesätöitä Mikin kanssa ja Mikin isä tarvitsee apulaisia. Ja jos toinen saisikin kesätyön, toinen joutuisi olemaan yksin koko sen ajan ja se toinen maksamaan vuokran, ruuan ja laskut kovalla työllään ansaitsemillaan omilla rahoillaan.

Mikki jäi suoraan rannalla pois kotimatkalla ja minä hain kotoa pyyhkeet, omat uikkarit ja isoimman uimarenkaani ja sitten me uitiin ekaa kertaa kunnolla. Aurinko tosin meni pilveen just, kun saavuin rannalle, mutta se ei mua estänyt. Mikki tuli jo rannalle kun minä vielä menin monta kertaa uudestaan räpiköimään. Sitten kun mä tulin jo rannalle, oli ihan pakko jo lähteä sisään kun Mikki sinersi jo huulistaan ja hytisi pyyhkeensä alla märissä uimashortseissaan.

Me eilen tehtiin listaa hirveästi, kun aloin jo turhautua siitä, ettei eilisaamun uintireissu onnistunutkaan kun vesi oli liian kylmää. Oli aurinkoinen päivä, ja kaupasta tultuamme halusin jo taas ulos, ja kun Mikki pyysi levähtää hetken nyt sisällä, tein jo uutta listaa kohteilla kuten "ui edes kerran" ja "syö jäätelö". Mikki murahti ja otti listani, pisti kengät jalkaan ja kantoi minut kainalossaan pihalle tekemään listan juttuja. Suurin osa, mitä oisi voinut tehdä, olisi tarvinut jotain sisältä, joten päätimme tehdä vain sellaisia, mitä voimme.

Menimme katselemaan paikallisia nähtävyyksiä kuten Lintutarhaa ja Vesitornia, ja myöhemmin menemme pyörillä (tai veneellä, kun menemme saarelle) katsomme Tähtiniemen siltaa. Tämä oli siis listan pitkä kävelyretkikin. Kotimatkalla keinumme puistossa, ensimmäistä kertaa kirjoitettuani listan. Kotiin tultuamme keksimme salaisen tervehdyksen, joka ei varmaan kyllä koskaan saa käyttöä, sillä tuskin me ollaan niin kauan tai niin vähän erossa toisistamme, etteikö tervehdittäisi toisiamme juoksemalla halaamaan.


PS: Soitin tänään esylle ja kysyin Täplän kuulumisia. Nainen sanoi, että omistaja on hakenut pois. Olin hiukan surullinen, että ensin viikon se omistaja antoi sen juosta hädissään ulkona ja sitten yhtäkkiä haki vain pois.

Vähän ajan päästä huomasin, että Mikin kännykkään, josta soitin, oli tullut monta uutta puhelua; emme kuulleet niitä koska se oli ollut vahingossa äänettömällä. Huomaisin esyn numeron ja nainen pahoitteli, hän oli äsken katsonut väärää kansiota, Täplä oli siellä ja voi hyvin. Sillä on eläinlääkäriaika ja leikkaus (sitä ei oltu leikattu vielä), ja viikonloppuna sen voisi kuulemma hakea kotiin, sillä kukaan muu sitä tuskin kaipaa kun ei ole vielä tähän mennessäkään kaivannut.

Eli meille se on varattu ja viikonlopuksi sopivasti vaihtuu kuukausikin, niin on rahaakin ottaa uusi tulokas kunnolla vastaan. :) Täplä <3

Erilainen sipulipiirakka

Mikki tykkää hirveästi tekemästäni sipulipiirakasta, mutta tällä kertaa ajattelin käyttää hyväksi muusijauheesta tekemääni muusia, jota jäi melkoisen reilusti jääkaappiin. (Se ei jotenkin tipu meille ollenkaan.) Kokosin reseptin sen mukaan, mitä löytyi kaapista, tuli ostettua kaupasta sekä mitä eri resepteistä kokosin.

Erilainen sipulipiirakka

Pohja:
2 ½ dl vehnäjauhoja
100 g margariinia tai voita
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
1 dl perunasosetta (eli pussimuusia, voi käyttää valmiina tai jauheena, jolloin nestettä tulee lisätä)
(1 ½ dl vettä tai maitoa)

Täyte:
2 sipulia
400 g jauhelihaa
2 kananmunaa
1 dl maitoa (en ole ihan varma tästä, kaadoin kai mutu-tuntumalla suoraan purkista)

Nypi kuivat aineet ja voi muruseksi, ja lisää perunasose (jauhoa käytettäessä myös neste) ja sekoita huolellisesti. Laita taikina kulhossaan jääkaappiin vetäytymään sillä aikaa, kun teet täytteen.

Kuori ja pilko sipulit ja paista ne jauhelihan kanssa. Uuni kannattaa tässä vaiheessa jo laittaa lämpenemään 200-asteeseen. Jauhelihan ja sipulien kypsyttyä ja kulotettua sekoita makaronilaatikon munamaidon tyylinen seos ja sekoita se täytteeseen. Itse en jaksanut pestä erikseen uutta kulhoa, enkä ollut vielä laittanut taikinaa piirasvuokaan, joten rikoin munat ja kaadoin maidon suoraan paistinpannulle ja sekoitin.

Painele taikina vähän jauhotetuin käsin voideltuun piirasvuokaan (omani on 24 cm halkaisijaltaan) ja töki ympäriinsä haarukalla ilmareikiä. En ole vieläkään oppinut, että pohjasta kannattaa tehdä paksu myös keskeltä, eikä vain reunoilta. Kaada täyte piirasvuokaan ja siloita pinta (ei pakollista, mutta tällöin pinta ruskistuu nätisti eikä yksittäiset pinnalla olevat jauhelihat tai sipulit pääse palamaan). Uunin kuumettua laita piirakka uunin keskitasolle paistumaan noin 45 minuutiksi, kunnes täytteen pinta on saanut väriä ja taikinareuna on näyttää kiinteältä ja murealta.

Maistuu varmasti vielä seuraavana päivänäkin, kuten meillä, jossa se tänään kelpasi aamupalaksikin ennen rankkaa työpäivää ja hiukopalaksi kotiin tultua. Söimme piirakan niin suurella intohimolla, ettei siitä tullut otettua yhtään kuvaa.

Tapaus Täplä

Täplä, meidän saunan ikkunalaudalla.

Ostimme eilen Mikin kanssa kaupasta saippuakupla-puteleita, kolme, sillä kolme putelia sai kolmella eurolla kun yksittäin ne olisi olleet 1,50e. Mikki intti ja intti että halvemmaks tulee ja kuitenkin puhallellaan niitä hurjasti.

Kotiinpäästyämme sitten puhalleltiin parvekkeelta kilpaa saippuakuplia ja olin hakemassa olohuoneesta juuri kännykän ottaakseni kuvan listaani varten, että saippuakuplia ollaan puhalleltu, kun kävelytiellä parvekkeiden alapuolella kulki pieni, mustavalkoinen kissa, ilman pantaa. Hetkessä me päätettiin että nyt äkkiä ottamaan se kiinni ja juostiin pihalle. Jos se olisi ollut meidän karannut kissa, tottakai me haluttaisiin että joku sen ottaa turvaan. Varsinkin kun rassu oli niin sekava, että ellen olisi heilunut keskellä tietä sen perässä, olisi asuntovaunu voinut ajaa kylpylähotellilta sen päälle.

Täplä kulkee tiellä parvekkeiden alla. Seuraavaksi juostiin ulos hakemaan se turvaan.

Mikki haki Hilun häkin ja höppänä, kirkkaasti miukuva pikkukisu tuli puskemaan ja itkemään päin naamaa. Kelli yhtäkkiä keskellä tietä pari kertaa ja tuli sitten takaisin puskemaan. Napattiin se kiinni ja laitettiin koppaan odottaen hurjaa veristä sotaa (kuten Hilun kanssa sai joskus tapella sitä kantokoppaan kun vietiin se Mikin äidille hoitoon Kuopion-reissun ajaksi), mutta sellaista ei tullutkaan. Raasu on varmaan niin nuori vielä, ettei se osannut tapella takaisin, tai viitsinyt, jos se on niin sosiaalinen.

Tai, kuten kotona se saunaan ja kylppäriin päästettyämme huomattiin, hirveän väsynyt ja nälkäinen. Parin tunnin välein me käytiin sitä illalla kattomassa, se on ihan väsy ja miukuu ja sähähtäää ja miukuu taas, mutta ei näytä siltä, että pelkäisi, korvat ei ole luimussa eikä karvat pystyssä. Se haistaa kättä jos sitä sille tarjoaa, puskee otsaansa käteen hurjasti, ulvoo ja murisee, miukuu taas ja puskee lisää.

Täplän naamatäplät.

Märkää ruokaa se söi kaksi kupillista kerralla kun me sitä sille tarjottiin, kuivaraksut kävi kaupaksi yön aikana ja yhden kupillisen märkää se hotkaisi taas aamulla. Me nimettiin se Täpläksi, näin meidän kesken.

Mikki kävi illalla vielä ulkona katselemassa, josko kukaan olisi Täplää huhuilemassa tai kaipaamassa. Parvekkeella olevat ihmiset sekä jalankulkijat kertovat sitä nähneensä jo useamman päivän ajan. Joko sen on joku päästänyt "ulkoilemaan" kaupunkialueella liikenteen sekaan vastuuttomana, ilman pantaa, ilman valvontaa, tai sitten se on joltain karannut.

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksestä tulee joku hakemaan Täplän yhdeltä. Me haluttaisiin hirveästi tietää, mitä sille käy ja mitä eläinlääkäri sanoo (se ei ole käynyt kertaakaan hiekkalaatikolla, kerran käväs kykkimässä mutta nousi samantien pois) ja jos sitä ei kukaan kaipaa, niin voisiko sen varata, että me voitaisiin Täplästä pitää huolta.

Hilu oli aluksi vähän loukkaantunut, mutta kun tajuttiin antaa niiden tuijotella toisiaan saunan oven ikkunasta, Hilu on vähän rauhoittuneempi (ja sitäpaitsi, se saa täällä kulkea vapaasti ja saa meidän paijauksia kokoajan ettei stressaisi enempää kuin tarvis) ja Täplä on ollut niin väsynyt, että on saunan ikkunalaudaltaan vain sähissyt pienesti ja ulvonut Hilulle ennenkuin on nukahtanut väsymyksestä. Hilu on rohkaistunut hurjasti siitä pienestä arasta kissasta, joka eli ensimmäiset päivät sohvan alla.

Aamulla kävi mielessä, että entä jos sillä on tosiaan kipuja jossain, vaikka joku suolitukos, ja se ulvoo siksi, että sattuu.

Toivottavasti tiedetään pian lisää.

Saippuakupliakin puhalleltiin. Yksi asia listalta pois.

// 12:52 Täplä lähti nyt pois. Se ei sen eläinsuojeluyhdistyksen naisenkaan kanssa osannut päättää että onko se vihainen vai kiltti, kun sähisi ja huitoakin yritti, mutta puski ja antoi silitellä. Kerrottiin että meillä on ikkunat turvallisesti pienimmällä eikä niistä pääsis kisut ulos itekseen. Siellä on kuulemma paljon tullut nyt kissoja kun ihmiset tuulettelee helteillä. Ja ilmaistiin kiintymyksemme ja kiinnostuksemme.

Vähäsen likainen se oli, ollut varmaan jo kauan karkuteillä ja punkkejakin tunnusteli se nainen siinä. (Me ei uskallettu sitä kauheammin silitellä kun se oli niin päättämätön.) Se arveli tytöksi, mutta Hilu on sen edellisenkin tytön kanssa tullut loppujen lopuksi toimeen. 15 päivää nyt ootellaan ja saadaan soitella kuulemma perään.

Hilu tunki vielä makkarista sitä tervehtimään häntä pörheänä. Sähisivät vähän, mutta sitten Hilu rauhoittui ja jäi kattomaan. Täplä määki kantokopassaan surkeana.

Tule pian takaisin Täplä, varastit paikan meidän sydämistä ihan salaa.

Listan ensimmäinen kohta suoritettu ja heräteostelijoiden kauppakassit

Meidän aarteet. Ihan ylimpänä on Mikin siskontytön mulle piirtämä kuva, jossa on minä. Se on ihana. Siis molemmat, tyttö ja kuva.

Lauantaina otettiin Mikin suunnaksi Lahti ja mentiin katselemaan (heti, kun jaksoimme nousta, aamuherätyksen piipittäessä jo kolmatta kertaa).

Aiemmin heräteostettiin Playstation Moven starttipaketti, jossa tuli Eyetoy-kamera ja Move-ohjain ja DEMOJA peleistä, mitä Movelle voi ostaa. Olin demoihin vähän pettynyt, sillä Wiihin verrattuna, jossa aloitus-paketin konsoleiden ja MOLEMPIEN ohjaimien mukana tuli vieläpä ihan oikea peli, jolla on tarkoitus tappaa aikaa, opetella ohjainten käyttö ja pelata ihan iloksi ja tilastojen vuoksi. Toisaalta Wii on ihan oma konsolinsa ja Move vain kolmoseen tarkoitettu lisäosa, kuten Kinect on Xbox 360:lle, joten niillä on kai sitten oikeus rahastaa.

Ja vähän rahastuksen makuahan tässä on haistettavissa, sillä pelit maksavat järjettömästi, navigaatio-ohjain (eli se, mitä pidetään toisessa kädessä) yhtä hurjasti ja toinen pari ohjaimia lähenee loppusummaltaan satasta. Uh. Toisaalta oli minun vuoroni saada joku pitkään himoitsemani peli, ja tätä Moven starttipakettia, tanssimattoa pleikalle ja Move-pohjaista Zumba-peliä olinkin jo pitkään katsellut. Ja Mikkikin sai Rock Band 3:sensa viimein, joten "minun vuoro, minun vuoro!"

Jokatapauksessa, muutamat pelit ovat nyt alennuksessa ja vain 20e (uskokaa, tämä on alennushinta) ja demopeleistä olin ihastunut tähän Start The Party!:yn. (Toinen olisi ollut TV Superstars, mutta sitä ei näy missään kaupassa Suomessa.) Olisin ehkä toivonut siihen vielä hitusen enemmän pelitasoja. Oon kai hitusen liian vanha. Se on silti tosi kiva peli.

Sitten me löydettiin levykauppoja. "Levyjä!" "Tääl on tätä!" "Ou jee, kato tätä!" "Tää me otetaan!" "Mennään seuraavaan kauppaan." - "Levyjä!" Meillä on nyt cdnä Whitesnaken Slide It In ja Come An' Get It, Led Zeppelinin ensimmäinen, Foreignerin ensimmäinen ja Eaglesin Hotel California. Aiemmin me ollaan bongattu tälle kuulle jo Black Sabbathin ensimmäinen ja minä ostin Deep Purplen Burnin erikoispainoksen, sillä siinä laulaa David Coverdale (<3!).

Levyjä! Uusimmat ostokset. Meinattiin ostaa divarista vielä Whitesnaken Trouble c-kasettina, mutta sitten tyydyttiin näihin. Whitesnakea löytyi sieltä vinyyleinä, niin voitte arvata että oli hankalaa valita.

Ja itse otsikon asiaan. Sain ensimmäisen asian tehtyä listasta: kauneushoidon. Mikki rauhoitteli kun aloin jo stressaamaan listastani, ettei ikinä saada niitä tehtyä, ettei ikinä päästä niihin muihin paikkoihin, ja ettei ikinä paista enää aurinko eikä ikinä ikinä ikinä pääse uimaan kun aina on pilvistä tai sataa tai tuulee. Sitten se valkkasi mulle listasta tekemisen ja se tekeminen oli sitten kasvohoito kurkkuviipaleineen silmien päällä, jalkakylpy ja pedikyyri ja manikyyri kynsien lakkaamisineen.

Laitan kuvia huomenna, nyt menen katsomaan Mikin kanssa Conan Barbaarin. Heipsulivei.


//EDIT: Laitoin jo kuvia, mutta se ainoa kuva, jossa odotan kynsilakan kuivumista kurkunviipaleet silmilläni ja tikkari suussa ei ole julkaisukelpoista, että pitää nyt vaan uskoa mun sanaan että tein sen.

PS: Conan Barbaari oli hyvä. Naurettiin varmaan naapurit hereille kun se hoopo naureskeli eikä kattonu eteensä ja törmäs kameliin, suuttu sille kamelille ja mottas sitä päähän niin kovaa että se kameli kaatus. Arska osaa kyllä. Sille on kuulemma jatko-osa, varmaankin katsomme sen pian.

Laitilan sitruunasoodaa löytyi tölkki. En tiennyt että voi olla pahaakin sitruunalimsaa. Nyt tiedän. Laitilan Greippijuoma (pullossa) on kyllä ihan parasta <3.

Kesälle tekemistä (A.K.A. Kesälista)

Kirjoittelin tuossa eilen, keskiviikkona valmiiksi uuden listan että mitä pitää tehdä vielä kesän aikana. Lista on vähän samanlainen kuin tein joskus vanhaan blogiini, mutta silti melkein kaikki listan tekemiset ovat uusia, Mikin kanssa tehtäviä juttuja.

1. Puhalla saippuakuplia (20.6.)
2. Osta halpis-aurinkolasit (suuret ja värikkäät, ihan vain huvin vuoksi)
3. Puhalla purkkakuplia (26.6.)
4. Rakenna hiekkalinna
5. Hypi tramboliinilla
6. Keinu (26.6.)
7. Grillaile (29.6.)
8. Kirjoita kunnon kirje jollekin, joka ilahtuisi sellaisesta
9. Paista pipareita jamuffinsseja (20.6.)
10. Käy kahviloissa
11. Käy kasvihuoneella tai puutarhassa (Huovilanpuisto?)
12. Tanssi johonkin musiikkiin kuin kukaan ei katsoisi
13. Käy Linnanmäellä
14. Rakenna pienoismalli
15. Käy kalastamassa
16. Tee tai syö mehujäitä ja kotitekoista jäätelöä (molempia syöty 28.6.)
17. Tutustu paikallisiin nähtävyyksiin (26.6.)
18. Makaa viltillä ulkona ja bongaa pilviä (28.6)
19. Piirrä asfalttiin katuliiduilla
20. Tee paperilennokkeja
21. Käy keilaamasssa
22. Tee kasetille mixtape tai äänitä kuunnelma
23. Valokuvaa kaikkea
24. Souda soutuvenettä
25. Tee tuoretta hedelmämehua
26. Poimi marjoja ja sienestä (menee syksymmälle tää)
27. Ole vesisotaa
28. Telttaile
29. Käy kuuntelemassa Heinolassa Jyrää-konserttia
30. Aarteenetsintä-peli: itsetehdyistä listoista (esim. 3 käpyä, leskenlehti)
31. Ota jäätelöauto kiinni ja osta jotain
32. Valvo koko yö, katso auringonlaskua ja -nousua
33. Käy kotieläinpuistossa
34. Mene minigolffaamaan
35. Mene piknikille
36. Opettele viittomakieliset aakkoset
37. Keksi oma lautapeli
38. Tee kollaasi lehdistä leikatuista kuvista
39. Lennätä leijaa
40. Limboa
41. Käy eläintarhassa
42. Käy kanootteilemassa
43. Keksi oma salainen tervehdys (26.6.)
44. Ole hippaa vesisateessa
45. Maalaa kuva jostakusta
46. Käy jonkun kaupungin vanhassa kaupungissa
47. Tee slushieita ja smoothieita
48. Vuokraa tandempyörä
49. Kerää kukkkia ja tee kukka-asetelma
50. Pelaa jalkapalloa litimärällä jalkapallolla
51. Tee lahjoja perheelle ja ystävillle
52. Valmista monen ruokalajin päivällinen
53. Tee pitkä kävelyretki (26.6.)
54. Piirrä ulkona
55. Tee pitkä pyöräreissu
56. Piilota suklaita ympäri taloa
57. Äänitä luonnon ääniä
58. Syötä lintuja
59. Keksi uusi tanssi
60. Kuvaa elokuva kännykällä
61. Käy meren rannalla
62. Käy museossa
63. Maalaa kynnet, ota jalkakylpy ja kasvonaamio (19.6.)
64. Mene Puksu-junaan tai toririksan kyytiin
65. Pelaa koripalloa, sulkapalloa tai heittele frisbeetä
66. Käy messuilla
67. Luisu märkää pressua pitkin (Slip 'n Slide-tyylillä)
68. Paista lettuja
69. Tee leikekirja kaikista kesämuistoista

Lisää saa ja kannattaa ehdottaa. :)

//EDIT: Muokkasin lisää ja vaihdoin suorituspäivämäärät suoraan linkkien perään. Vaihdoin myös kohdan 53. "Pelaa vedenalaista sählyä rannalla" "Tee pitkä kävelyretki" ja lisäsin kohtaan 16. myös "syö" vaihtoehdon.

WHITESNAKE!

Maanantaina minä ja Mikki lähdettiin yhdeksän bussilla aamulla Helsinkiin. Edellisenä yönä oli jännittänyt niin paljon, että melkein oksetti eikä saanut unta.

Pyöräiltiin bussiasemalle ja sitten lähdettiin. Matkalla me pelattiin "punainen auto"-peliä, jossa aina kun näkee punaisen vastaantulevan auton, pitää läpsäistä toista jalalle. Mikki istui käytäväpaikalla ja näki siten etuikkunasta pidemmälle, joten mun reittä läpsittiin (hellästi) enemmän.

Helsingissä, juuri ennenkuin bussi sukelsi Kampin alaosaan linja-autoasemaan (joka on muuten tosi hienon näköinen, ihan siis bussiterminaali), mietittiin että muutetaan Helsinkiin. Paluumatkalla yhden bussissa ei oltu enää samaa mieltä. Helsinki pysyköön meille ikuisesti turistikohteena.

Koska meidän rahatilanne tuli vähän vastaan, ei mentykään sitten yöksi hotelliin ja sieltä seuraavaksi päiväksi Linnanmäelle, mennään sitten varmaan ensi viikolla tai jotain.

Me jonotettiin jäähallin edessä yhdestä eteenpäin (elämämme ensimmäisen ratikkamatkan jälkeen) jolloin siinä oli vaan kymmenen muuta; meitä nuorempia teinityttöjä, pari meidän ikäsistä typerää poikaa jotka hölöttivät IHAN kokoajan, yksi nuorempi poika ja 46-vuotiaaksi esittäytyvä vanha mies. Jonottavia ihmisiä oli niin vähän, että järjestysmiehet veivät meiltä aidat pois.

Keikalle tulevia ihmisiä alkoi oikeasti saapua paikalle tahmeasti vasta viiden jälkeen, ja mietimme Mikin kanssa että paljonkohan Eric Claptonin samanaikainen konsertti Hartwall-areenalla oli katsojia verottanut. (Kuulimme myöhemmin kotiinpaluubussia odottaessamme, että se ei ollut kuulemma sittenkään hyvä. Ähä, me saatiin eturivipaikat ja te menitte johonki Claptonin keikalle.)

Eli siis seitsemän tunnin jonotus oli kannattavaa, vaikka viimeisen tunnin aikana tupakoitsijat ympärillämme neurotisoituivat ja koko sen tunnin ajan aina jollain oli tupakka tulella ja savut aina kääntyivät meidän naamaan. Kun yksi lopetti, toinen aloitti polttamisen. Jopa se tyttöjen kanssa tullut nuori poika hammasrautoineen (kuulin että hän on 14) poltteli muiden mukanaan. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) tupakoitsijoita oli viisi jokaisella sivullamme. Ne tytöt, jotka istuvat siinä oven edessä kuulemma kahdeksasta asti, rupesivat laittamaan hiuksiaan ja suihkuttelivat huolettomasti lakkaa muiden sytytellessä tupakoitaan vieressä. Ois vaikka miten huonosti voinut käydä siinä, varsinkin kun ne tytöt olivat naamat punaisena kännissä limsapulloihin piilotetuista juomistaan.

No, nuo muutamat harminaiheet sikseen, me päästiin eturiviin! Melkein keskelle, David Coverdalen mikkiständin (David tosin juoksi lavaa edes takas koko konsertin ajan) ja Doug Alrichin kitaraständin väliin. Doug heitti suoraan Mikin käteen signeeratun Whitesnake-plektransa ja David katsoi minua monta kertaa ja kerran jopa osoittikin (tosin kertoessaan etttä Doug on vieläkin sinkku).
Sekosin ihan täysin, hypin ja kiljuin ja lauloin mukana kurkku suorana, opin viimeinkin joidenkin biisien säkeistöjen sanat.

David Coverdale laulatti yleisöä ihan hirveästi. Oli tosi hienoa kun se lauloi itse ja sitten minä lauloin ja miljoona muuta lauloi mun takana.

Rumpusoolo oli ihan mahtava, keskellä sooloa rumpali nousi ylös, heitti kapulat yleisöön ja soitti paljain käsin koko loput viisi minuuttia soolosta!!! Sitä vaan katsoi suu auki hämmentyneenä.

Meinasin jo väsähtää kuumuudesta, siitä että selkään sattui paha istumaasento aiemmin jonottaessa ja jalkoja kipuili seisominen ja hyppely kolmanneksi viimeisen biisin kohdalla. Mietitytti vain, että kuinka ne vanhat äijät oikein jaksoi vetää uskomatonta keikkaa siellä? David Coverdalekin on 59 (ja niin hyvin säilynyt) ja täyttää tasavuosia syyskuussa, Doug on 47 (vaikka näyttää korkeintaan kolmikymppiseltä, ainakin eturivistä), samoin kuin Reb Beach, rumpali Brian Tichy on 42 ja uuden basistin ikää ei vielä mistään löydykään, mutta varmaan samaa luokkaa. Yhtä kuuma niissä spottivaloissa varmasti on fiiliksissä soittaa ja laulaa kuin siinä eturivissä yleisössä.

Keikan jälkeen kauhistelimme myytävän virallisen fanikamojen hintoja (30e paidasta jonka saa Hellsinki Rock Shopin nettikaupastakin 27e eurolla postikuluineen, kallista silti, bändin nettikaupan kautta paita maksaa vain 13 euroa, mutta postikuluineen eurooppaan hinta on jostain kumman syystä sitten 37 euroa) ja kävelimme kolme kilometriä Kampille, ostimme juotavaa limsakoneesta ja odotimme varttia vaille yksi lähtevää bussia. Hassua, Kampin ylemmässä auki olevassa kerroksessa soi klassista. Matkalla sinne Kamppiin oli hirvee vessahätä molemmilla ja tienvarsimainoksissa oli vesiä ja viiniä ja hätä vaan paheni. Se yks näytti tosi herkulliselta se mainos jostain mansikkaviinistä(? tai likööristä, mitä lie) jonka nimi oli joku Frambia. Kuvassa oli mansikasta tehty korkki punaisessa pullossa. Nam.

Bussimatkalla koitin twitteroida fiiliksiä. Juuri silloin kuitenkin akku päätti simahtaa minultakin, odotuksen aikaisen musiikin kuuntelun, erilaisten karttaohjelmien ja laulunsanaohjelmien räpläämisen sekä auringossa kuumenemisen takia. Olin jo edellisenä iltana, ennen lähtöä, varmistanut Mikiltä kolmesti, että laittoiko hän puhelimensa varmasti lataukseen, johon hän vastaili että "joo joo". Aamulla sitten tajuttiin, että vain minulla on akkua, ja Mikki sammutti kännykkänsä Helsingissä, kun akkua oli enää yksi palkki kuudesta jäljellä. Kirjoittelin sitten paperille niitä juttuja, mitä piti muistaa kirjoittaa ylös.

Bussi ajoi Helsinki-Vantaan lentokentän ohi ja pysähtyi ensimmäiselle pysäkille. "Tossako se sitten on?" ihmettelin. Näin kauempaa pimeässä kaukana lentokoneen äärirajat. Vieressä oleva kuusiosainen jättimäinen parkkihalli tuntui liian suurelta. Bussi jatkoi liikettä ja ajoi sisäpihaan, varsinaiselle pysäkille. Koko ajan kun ikkunasta paljastui suurempaa ja suurempaa rakennusta, suuni loksahteli isommaksi ja isommaksi. Herranen aika, tuollaisessa paikassahan on suuri seikkailu ylipäätään löytää oikealle lennolle sisäänkäynnistä! Ihan valtava! Se paikka on suurempi kuin mun mielikuva Lahden kaupunkikeskittymästä! Varmaan kuusi kertaa Kampin kokoinen! Me piruiltiin että soitetaan siinä keskellä yötä Mikin isälle ja pyydetään pari tonnia tilille ja lähdetään ex-temporee ulkomaille. Passit ois vaan puuttuneet, ja tietysti kaikki muut tavarat.

Ai niin, paperissa lukee siitäkin että kun jonotettiin, minä jäin paikkavahdiksi ja Mikki haki ruokaa ja tuli takaisin Pizza Hutin pizzalaatikon kanssa. Se oli ihan mielettömän hyvää! Kinkunpalat oli kunnon paksuja, mehukkaita ja ISOJA, ananas oli tuoreen makuista ja tomaattikastike parempaa kuin Dolmio! (Mikin mielestä kyllä mikään ei ole parempaa kuin Dolmio. Se hupsu mies syö sitä kylmänä purkistakin.) Ja siitä, että Mikki oli koko keikan pitkähihainen huppari päällään, mutta kylmässä bussissa Mikki otti pusakkansa pois ja käytti sitä ikkunaan vastaan tyynynä. Paita liusui alaspäin ja niin liusui ankarasti pilkkivä Mikkikin. <3 Nostin Mikin aina välillä suoraan kun se retkahti niin pahasti aina alas ja välillä pistin toisen nojaamaan mun olkapäähänkin. Itse en osannut nukahtaa bussissa, alkoi tulla jo valoisaa ja bussi tärähteli tai kolisi välillä. Onneksi pääsimme tyhjän, nukkuvan, kaupungin läpi pyörillämme kotiin. Hilu maukaisi vähän loukkaantuneena kun oli niin pitkään ollut yksin, mutta oli tyytyväinen kun silittelimme ja hellimme sitä pitkään ennen kuin pieni karvapallomme nukahti väliimme.

Aika suuren haasteen asetti meidän muille kesälomapäiville, että niiden pitää olla yhtä upeita :) Onneksi nää päivät on jo olleetkin upeita, tiistaina käytiin illalla äkkiä kastautumassa ja heittämässä talviturkin molemmat. Taitaa tulla aika upee loma!

Koulu loppu loulu loppu koulu loppu jee!

Viimeiselle viikolle olin saanut luvan editoida erästä musiikkivideota kotona omalla koneella, koska koulussa ei ollut pcitä vapaana. Kävi sitten niin, että koneestani meni virtalähde, että eräänä aamuna se ei sitten käynnistynytkään, joten en saanut musiikkivideota palautettua. Soitin tänään opettajalle siitä joka rennosti totes että "katotaan syssymmällä" (joku paikallisten sanonta "syksylle". Toinen omituinen on "kuttua jotakuta" mikä tarkoittaa kutsumista, mutta mulle kuttu on kyllä aina vuohi).

Sitten opettaja totes että siellä on valmistuvien oppilaiden kevätjuhlat ja mäkin voin hakea opintosuoritteen ja jäätelön jos huvittaa ja totes oikein hyvää kesää. :)

Nyt on sit virallisesti kesäloma alkanu, ja Mikillä kanssa, kunhan se käy vielä tän vikan päivän siellä lukiolla. Huomenna on Mikin sukulaisen ylppärijuhlat, johon mennään Mikin molempien vanhempien autoilla (tosin minä en halua istua Mikin isän Porchessa) ja maanantaina on...

WHITESNAKEN KEIKKA HELSINGIN JÄÄHALLILLA!!! Iik!
Se on Mikin eka tällänen "oikee", suuri keikka. Mä oon joskus käyny sen yhen tyypin kanssa Nightwishin keikalla, jossa oli Apocalyptica lämppärinä ja kiljuin iteltäni äänen Apon aikana, mutta silloin meillä oli sen tyypin isosisko ja sen poikaystävä mukana ja niillä oli kenttäpaikat ja me jonotettiin aamuseittemästä asti hartwall areenan edessä, vaikka meillä kahella oli istumapaikat (vaikka täysin eri puolilla katsomoa).

Nyt meillä on kenttäpaikat ja toivotaan pääsevämme eteen kattomaan kuinka David Coverdale hymyilee laulaessaan. ((Toinen syy päästä eteen on se, että jos siellä on yhtään aikuisia ja aikuisen pituisia ihmisiä, mä en näe mitään niiden takaa. Oon tarpeeks iso että pääsen huvipuistolaitteisiin (joihin en uskalla mennä) ja tarpeeks iso ostamaan vaatteita, jotka on monta kokoa suurempia ku mun ystävien (senkin kääpiöt) mutta silti tarpeeksi pieni että jään ihmisjoukossa alle ja en näe kenenkään takaa mitään elokuvateatterissa.))

Keikan jälkeen on suunnitelmissa jäädä helsinkiin yöksi ja mennä seuraavana päivänä lintsille! Jeee!

Kesä kesä kesä...!